Verojen viivästysseuraamukset ja muut korot

Postitettu 30.12.2016

Tällä sivulla on esitetty tiedot yleisimmistä koroista sekä verohallinnon viivästysseuraamuksista.

Yleinen viivästyskorko

Korkolain 633/1982 mukainen Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ja sen voimassaoloaika ovat nähtävillä Suomen Pankin sivuilla osoitteessa:

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_viitekorko_fi.aspx

Viivästyskorko muodostuu viitekorosta sekä korkolain 633/1982 4 §:n mukaisesta lisästä 7 %. Viivästyskoron voi laskea verohallinnon verotili-palvelun kautta osoitteessa:

http://www.vero.fi/fi-FI/Verotili

Peruskorko

Peruskorko vaikuttaa verotukseen mm. osakaslainan koronlaskennan sekä negatiivisen oman pääoman koronlaskennan kautta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euribor-korkojen keskiarvosta.

Linkki valtiovarainministeriön sivuille:

http://vm.fi/peruskorko

Viivekorko

Maksuunpantujen verojen, kuten jäännösveron, kiinteistöveron, metsänhoitomaksun, perintöveron ja lahjaveron maksun myöhästymiselle lasketaan viivekorkoa.

Maksuunpantua veroa eräpäivän jälkeen maksettaessa verolle ja mahdolliselle veronkorotukselle lasketaan viivekorko. Viivekorkoa ei lasketa veronlisäykselle. Lain veronlisäyksestä ja viivekorosta 4 §:n mukaan viivekorko on kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Viivekorko lasketaan maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle, maksamattomalle verolle määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Jos eräpäivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman viivekorkoa. Viivekoron korkopäiviä laskettaessa katsotaan kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Viivekorko lasketaan euroina sentteineen. Viivekoron vähimmäismäärä on 3 euroa.

Viivekoron laskukaava:

Korkoprosentti x korkopäivät x (vero+veronkorotus)/100 x 360

Veronlisäys

Veronlisäys lasketaan verotilimenettelyn ulkopuoliselle oma-aloitteiselle verolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. Lain veronlisäyksestä ja viivekorosta 4 §:n mukaan veronlisäys on kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Veronlisäys lasketaan veron määräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Jos määräpäivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa kuitenkin maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman veronlisäystä. Korkopäiviä laskettaessa katsotaan kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Veronlisäys lasketaan euroina sentteineen. Veronlisäyksen vähimmäismäärä on 3 euroa.

Veronlisäyksen laskukaava:

Korkoprosentti x korkopäivät x vero/100 x 360

Jos veroa ei ole maksettu oma-aloitteisesti ennen veron maksuunpanon päätöspäivää, maksuunpannulle verolle lasketaan veronlisäystä verolle määrättyyn eräpäivään, eräpäivä mukaan lukien. Vero.fi-sivuilla on Viivekorkolaskuri, jolla voi laskea viivekoron tai veronlisäyksen määrän.

http://prosentti.vero.fi/Viivekorkolaskuri/Esittely.aspx

Jäännösveron korot

Lain verotusmenettelystä mukaan luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.

Jäännösveron korko maksuunpannaan vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Maksettava yhteisökorko

Lain verotusmenettelystä 40 §:n mukaan yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Palautuskorot

Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia.

Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun.

Ennakonpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveronpalautuksissa. Myös verotilin hyvityskorko on samansuuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Laiminlyöntimaksu

Verohallinto on laatinut syventävän vero-ohjeen arvonlisäverotuksen yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksuista. Ohjeen löytää verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta:

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Arvonlisaveron_yhteenvetoilmoituksen_lai%2836377%29

Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä voi lukea lisätietoja verohallinnon ohjeesta osoitteessa:

https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osakeyhtio_ja_osuuskunta/Kausiveroilmoitus/Kausiveroilmoituksen_myohastyminen%2810820%29