Tuloveroasteikko, pääomatuloverotus ja YLE-vero vuosina 2017-2018

Postitettu 31.12.2015

Luonnollisen henkilö ja kuolinpesä maksavat valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Eduskunta päättää vuosittain tuloveroasteikkolaista, jossa säädetään valtionverotuksen progressiivisesta tuloveroasteikosta.

Vuoden 2018 vahvistettu tuloveroasteikko on:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
17 200–25 700 8 6
25 700–42 400 518,00 17,25
42 400–74 200 3 398,75 21,25
74 200– 10 156,25 31,25

Vuoden 2017 tuloveroasteikko oli:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
16 900—25 300 8 6,25
25 300—41 200 533,00 17,5
41 200—73 100 3 315,50 21,5
73 100— 10 174,00 31,5

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella.

Eläketuloa saaville lasketaan lisäksi eläketulon lisävero. Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa silloin, kun eläketulo vähennettynä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä on suurempi kuin 45 000 euroa. Lisäveron määrä on 6 prosenttia.

Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulostaan valtiolle eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 45 000 euroa. Eläketulon lisävero maksetaan valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon perusteelle määrätyn tuloveron lisäksi.

Sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksu vuonna 2018 on 0,00 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,53 prosenttia. Eläke- ja etuustuloista ei peritä päivärahamaksua.

Pääomatulon verokanta

Pääomatuloa on omaisuuden tuotto ja omaisuuden luovutuksesta saatu voitto sekä muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on esimerkiksi korko, osinko, vuokratulo ja osakkeiden luovutuksesta saatu voitto.

2018 2017
Pääomatuloverokanta 30 % 30 %
Korotettu pääomatuloverokanta 34% (yli 30 000 euron pääomatuloista) 34% (yli 30 000 euron pääomatuloista)
Yksityisestä osakeyhtiöstä saadusta osingosta maksettava ennakonpidätys 7,5 % ennakonpidätys 150 000 euroon asti. Ylittävältä osuudelta 27 % ennakonpidätys. 7,5 % ennakonpidätys 150 000 euroon asti. Ylittävältä osuudelta 27 % ennakonpidätys.
Listatulta kotimaiselta yhtiöltä saadusta osingosta maksettava ennakonpidätys 25,5 % osingon kokonaismäärästä. 25,5 % osingon kokonaismäärästä.

Progressiota ei huomioida ennakonpidätystä toimitettaessa. Suorituksen maksaja toimittaa pääomatuloista 30 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen, jollei ennakkoperintäasetuksessa ole toisin säädetty tai Verohallinnon päätöksessä toisin määrätty. Esimerkiksi osingolle ja puun myyntitulolle on säädetty oma pidätysprosentti ennakkoperintäasetuksessa.

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko jaetaan ansio- ja pääomatuloon sekä verovapaaseen tuloon siten kuin tuloverolain 33 b §:ssä säädetään.

2018 2017
Osinko enintään 8 % matemaattisesta arvosta 150 000 euron rajaan asti per henkilö. 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa.
Osinko enintään 8 % matemaattisesta arvosta 150 000 euroa ylittävältä osuudelta per henkilö. 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa
Osinko yli 8 % matemaattisesta arvosta. 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa

Vuoden 2014 alusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia.

Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2015 tai sen jälkeen. Osingot ovat yksityishenkilölle sen verovuoden tuloa, jona ne ovat olleet hänen nostettavissaan.

Vuoden 2014 alusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verotusta koskevat säännökset muuttuivat vuonna 2014 siten, että veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia ja verovapaata tuloa on 15 prosenttia, kun saajana on yksityishenkilö. Vuonna 2015 ja 2016 säännöksiin ei tehty muutoksia.

Osingon veronalainen osuus luetaan verovelvollisen verotettavaan pääomatuloon, josta maksetaan veroa 30 prosenttia 30 0000 euroon asti ja sen ylittävältä osuudelta 34 prosentin suuruinen vero. Vuodelta 2015 veroa maksettiin 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osuudelta 33 prosentin suuruinen vero.

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta toimitetaan vuosina 2016 ja 2015 25,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys.

Pääoman palautus verotetaan kuin osinko

Vuodesta 2014 alkaen kaikki pörssiyhtiöiden pääomanpalautukset verotetaan osinkotulona. Listaamattomien yhtiöiden sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuva varojenjako säilyy tietyin ehdoin luovutusvoittoverotuksen piirissä. Listaamattoman yhtiön varojenjako rinnastetaan luovutukseen, jos varojenjaossa palautetaan osakkeenomistajalle tämän yhtiöön tekemä pääomasijoitus ja pääomasijoituksen tekemisestä on kulunut enintään kymmenen vuotta sekä verovelvollinen esittää edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen. Muutoin palautus verotetaan osinkona.

Yle-vero

Mikä on Yle-vero ?

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2012 yleisradioverolain, joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Yle-vero korvaa aiemman televisiomaksun. Maksuperusteet muuttuivat: tasasuuruinen tv-lupamaksu muuttui tuloihin perustuvaksi Yle-veroksi. Yle-veroa maksavat kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Yle-veroa maksavat myös yhteisöt, jotka harjoittavat Suomessa liike- tai ammattitoimintaa (elinkeinotoimintaa) tai maataloutta. Yle-veron maksamiseen ei vaikuta se, omistaako tai katsooko televisiota tai käyttääkö yleisradion palveluja.

Kuinka suuri on Yle-vero ?

Henkilön Yle-veron suuruus riippuu kalenterivuonna ansaittujen tulojen määrästä.

2018 2017
Henkilön Yle-vero
Yle-veron suuruus 2,50 % ansio- ja pääomatuloista 0,68 % ansio- ja pääomatuloista
Yle-veroa ei peritä • Yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot ovat 14 000 euroa tai sen alle
• Olet alle 18-vuotias
• Kotipaikka Ahvenanmaa
• Jos maksun suuruus alle 70 euroa (tulot alle 10 294 euroa)
• Alle 18-vuotias
• Kotipaikka Ahvenanmaa
Suurin mahdollinen vero 163,00 euroa 143,00 euroa
Yhteisön Yle-vero
Verotettava tulo < 50 000 euroa 0,00 euroa 0,00 euroa
Verotettava tulo 50 000 – 867 143 euroa 140 euroa + 0,35 % x (verotettava tulo – 50 000 euroa) 140 euroa + 0,35 % x (verotettava tulo – 50 000 euroa)
Verotettava tulo > 867 143 3 000 euroa 3 000 euroa

Vuonna 2017 veron vähimmäismäärä on luonnollisilla henkilöillä 70 euroa ja enimmäismäärä 140 euroa. Yle-vero on 0,68 % ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Jos maksettavaksi tuleva summa on alle 70 euron vuodessa, Yle-veroa ei peritä. Jos tulot ovat vähintään 20 588,24 euroa vuodessa, Yle-veron määrä on 140 euroa. Vuonna 2015 Yle-veron vähimmäismäärä oli 51 euroa ja enimmäismäärä 143 euroa.

Yhteisön Yle-veron määrä perustuu verotettavaan tuloon. Jos verotettava tulo on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä. Jos verotettava tulo on 50 000 euroa, Yle-veron määrä on 140 euroa. 50 000 euron ylittävältä osalta veroa peritään lisäksi 0,35 % siten, että Yle-veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa. Raja täyttyy, kun yhteisön verotettava tulo on 867 143 euroa. Yle-vero on osakeyhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Ketkä on vapautettu Yle-verosta ?

Yle-veroa maksavat vain elinkeinotoimintaa harjoittavat yhteisöt. Valtio ja sen laitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seurakunnat, muut uskonnolliset yhdyskunnat ja asunto-osakeyhtiöt on vapautettu yhteisöjen Yle-verosta. Yleishyödylliset yhdistykset eivät maksa Yle-veroa. Kuitenkin jos yhdistys harjoittaa elinkeinotoimintaa, Yle-vero määrätään.

Yksityiset liikkeen- tai ammatinharjoittajat, maataloudenharjoittajat, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt eivät maksa Yle-veroa. Henkilön Yle-veroa määrättäessä otetaan huomioon hänen tulojensa yhteismäärä, johon sisältyvät myös toiminimestä, maataloudesta, avoimen tai kommandiittiyhtiön tulo-osuutena saadut tulot.

Yle-veron maksaminen

Vero määrätään vuosittain tuloverotuksen yhteydessä. Vero sisältyy palkansaajan verokortissa olevaan ennakonpidätysprosenttiin tai yhteisölle ennakonkantona maksuunpantuun määrään. Yhteisöillä verovuodesta 2014 alkaen Yle-vero sisältyy ennakkoveroihin.