Vuoden 2020 muutokset verotuksessa

Muutokset tuloverotuksessa

Vuoden 2020 vaihtuminen ei tuo mukanaan merkittäviä muutoksia tuloverotukseen. Kotitalousvähennys alenee hieman aikaisemmasta 2 400 eurosta 2 250 euroon ja vähennyksen osuus laskee 50 prosentista 40 prosenttiin. Aikaisemman käytännön mukaisesti asuntovelan koron vähennysoikeutta vähennetään edelleen siten, että vuonna 2020 on vähennyskelpoista 15 % koroista. Osuus tulee pienenemään vuosittain 5 % ja vuonna 2023 ei suunnitelman mukaan saa vähentää enää lainkaan asuntovelan korkoja.

Työnantajalle säädetään mahdollisuus maksaa puolet muualta muuttavan työntekijän muuttokustannuksista verovapaana. Muutoksella halutaan helpottaa työntekijöiden siirtymistä toisille paikkakunnille. Kulutusveroista tupakkaveron määrä kasvaa arviolta 14 % ja virvoitusjuomien osalta noin 8-18 % sokerin määrästä riippuen.

Arvonlisäverolakiin muutoksia

Vuosi 2020 tuo mukanaan myös muita muutoksia, kuten arvonlisäverolain yhdenmukaistamisen EU:n arvonlisäverodirektiiviin. Muutoksissa yhdenmukaistetaan eri jäsenvaltioiden vaihtelevia käytäntöjä yhteisökaupan osalta. Käytännössä muutokset suomalaisen myyjän osalta jäävät pieniksi, mutta muutokset voivat johtaa siihen, että hankittaessa tavaraa Euroopan Unionin alueelta, dokumentointivaatimukset saattavat kasvaa.

Arvonlisäverotuksessa muutoksia tehdään mm. myyntivaraston verokäsittelyyn tilanteissa, joissa jo tiedossa olevalle asiakkaalle varastoidaan tavaraa myyjän lukuun toimittajavarastoon toisessa jäsenvaltiossa. Näissä tilanteissa, mikäli myyjälle ei ole muodostunut kiinteää toimipaikkaa kohdemaassa, sen ei tarvitse tietyissä olosuhteissa rekisteröityä kohdemaan arvonlisäverovelvolliseksi.

Yhteisön tavarakaupan näyttövaatimukset saattavat kasvaa muissa jäsenvaltioissa. Suomessa dokumentaatioksi riittää edelleen kuormadokumentaatio, mutta muissa jäsenvaltiossa on voitu ottaa käyttöön arvonlisäverodirektiivin maksimivaatimustaso. Jotta suomalainen yritysostaja saisi ostettua tavarat jatkossakin käännetyllä arvonlisäverolla, on mahdollista, että myyjälle on toimitettava erinäisiä todistuksia arvonlisäverollisuudesta ja kuljetuskohteesta.

Ketjukauppaan tehdään muutos, jossa yhteisökauppana pidettävä kauppatapahtuma voi vaihtua. Ketjukaupassa on kolme osapuolta, jossa keskimmäinen toimija hoitaa tavarankuljetuksen kohdemaahan ja myy tavaran edelleen kolmannelle osapuolelle. Mikäli Suomalainen yritys myy tavaraa ulkomaalaiselle väliportaalle, joka järjestää kuljetuksen toiseen jäsenvaltioon, on kyseinen tapahtuma pääsäännön mukaan yhteisökauppaa. Mikäli väliporras on rekisteröitynyt lähtömaassa arvonlisäverovelvolliseksi ja antaa myyjälle alv-tunnisteen, kyseistä kauppaa ei pidetä yhteisökauppana, vaan vasta myyntiä väliportaalta kolmannelle toimijalle.

Muut muutokset verotuksessa

Aikaisemmin päätetyistä lakimuutoksista voimaan tulevat muun muassa osakesäästötilin käyttöönotto ja kapitalisaatiosopimuksen verokohtelun muutos. Lisäksi uutena muutoksena otetaan käyttöön koneiden ja kaluston korotetut poistot vuosina 2020-2023.

Osakesäästötilissä jokainen henkilö voi sijoittaa enintään 50 000 euroa omalle säästötilille, jonka sisällä voi tehdä verovapaasti kauppoja. Verotus realisoituu tilanteessa, jossa säästötililtä nostetaan varoja. Tällöin verotetaan nostoista tuoton ja pääoman suhteen mukainen summa. Kapitalisaatiosopimuksen verokäsittelyä muutetaan vastaamaan osakesäästötilin verokohtelua. Jatkossa veroja maksetaan nostoista tuoton ja pääoman suhteen mukaisesti. Tällä hetkellä on nähtävillä, että ne, joilla on kapitalisaatiosopimus, ovat olleet tietoisia muutoksesta ja ovat käytännössä nostaneet pääomia pois vakuutuskuoresta vielä tämän vuoden puolella ja jättäneet vakuutuskuoreen vain voittoja. Tällaisten sijoittajien osalta verotus ei tule muuttumaan millään tavalla.

Hallitus on tuomassa vuosille 2020-2023 koneiden ja kaluston tuplapoistot verotuksessa. Aiemmin voimassa ollutta tuotannollisten koneiden ja kaluston tuplapoistoa on muutettu siten, että nyt poistomahdollisuus on annettu kaikille koneille ja kalustolle, joten koneiden ei tarvitse olla tuotantokäytössä. Edellytyksenä on, että koneet ja kalusto ovat uusia.

Muutos mahdollistaa tehokkaasti uuden kaluston hankinnan erityisesti tilanteissa, joissa hankinta rahoitetaan osamaksulla. Aiemmin koneiden ja kaluston poistojen enimmäismäärä oli 25 % menojäännöksestä, minkä johdosta koneiden verotuksessa menojäännös oli neljän vuoden jälkeen vielä noin 32 % alkuperäisestä hankintamenosta. Kuitenkin jos rahoitus on pitänyt maksaa kokonaan neljässä vuodessa, on se johtanut siihen, että osa koneiden hankintamenon rahoittamisesta on täytynyt tehdä maksamalla yhteisöveroa.  Jatkossa hankittaessa esimerkiksi ajoneuvo, neljän vuoden jälkeen ajoneuvon menojäännöksestä on jäljellä vain 6 % ja käytännössä ajoneuvon hankintameno on verotuksessa poistettu pääosin jo kolmessa vuodessa.

Vesa Halme, KHT, KTM
Toimitusjohtaja

Ota yhteyttä