Unohditko ilmoittaa tietoja kiinteistöverotukseen?

Kiinteistöverotus on oma itsenäinen, tuloverotuksesta täysin erillinen verolaji, joka helposti jää vähemmälle huomiolle. Näin on helposti saattanut käydä varsinkin keväällä 2020. On kuitenkin syytä tiedostaa, että kiinteistöverotuksessa on käytössä samantapainen esitäytettyyn veroilmoitukseen perustuva ja myöskin vastaavat sanktiot sisältävä menettely kuin tuloverotuksessa.

Omistaja on vastuussa tietojen oikeellisuudesta

Verohallinto saa kiinteistöverotusta varten tietoja myös viranomaisilta muun muassa kiinteistökaupoista, rakennusluvista ja maanmittaushallinnon ylläpitämän kiinteistörekisterin muutoksista, mutta viime kädessä kiinteistön omistaja on se, joka on vastuussa tietojen oikeellisuudesta.

Verohallinnolta saapuu vuosittain maaliskuussa kiinteistöverotuspäätös. Nimestään huolimatta se ei ole vielä välttämättä lopullinen, vaan verovelvollisen tehtävänä on tarkistaa tiedot ja korjata tai täydentää niitä tarvittaessa. Siltä osin kuin verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne saapuneen selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Toisin sanoen myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun virheistä ja puutteista.

Esimerkiksi tieto kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen purkamisesta tai rakennuksen perusparannuksesta tai huomattavasta korjauksesta ei välttämättä päädy muuta kautta kiinteistöverotuspäätökselle. Verovelvollinen on vastuussa näiden tietojen antamisesta omatoimisesti. Verottaja laskee perusparannuksen ja korjausten pienentävän vaikutuksen ikäalennukseen. Tämä suurentaa rakennuksen verotusarvoa ja siten kiinteistöveroa. Rakennuksen arvoa korottavat sellaiset korjaustoimenpiteet, jotka pidentävät rakennuksen teknistä käyttöikää. Tällaisia korjauksia voivat olla esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vaihtaminen, vesikatteen ja ulkoseinien pinnoitteiden uusiminen, sähkölaitteiden uusiminen ja keskuslämmityksen putkiston uusiminen. Verohallinnon verkkosivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet korjausten ilmoittamiseksi. Yhteisöjen tulee tehdä korjaukset sähköisesti OmaVerossa, mutta henkilöasiakkaat, henkilöyhtiöt ja kuolinpesät voivat vielä käyttää myöskin paperilomakkeita.

Myöhästymismaksu ja veronkorotus

Jos verovelvollinen ei ajallaan korjaa kiinteistöverotuspäätöksen selvityksessä olevia puutteellisia tai virheellisiä tietoja, hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa, mistä voidaan määrätä myöhästymismaksu tai veronkorotus. Myöhästymismaksu määrätään silloin, jos kiinteistöveroilmoituksen määräpäivä on jo mennyt mutta kiinteistöverotus ei ole vielä päättynyt ja verovelvollinen ilmoittaa tai täydentää kiinteistön tietoja tänä ajanjaksona. Jos muutokset ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät lisää kiinteistöveron määrää, myöhästymismaksua ei yleensä määrätä. Myöhästymismaksun määrä on henkilöasiakkaille sekä kuolinpesille 50 euroa ja muille 100 euroa.

Kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen ilmoitetusta muutoksesta määrättävä sanktio on nimeltään veronkorotus. Se on pääsääntöisesti 10 % lisääntyneestä verosta, mutta kuitenkin vähintään 75 euroa tai yhteisöjen ja yhtymien kohdalla 150 euroa. 

 Kiinteistöverotus päättyy nykyään verovelvolliskohtaisesti ja kukin voi tarkistaa oman verotuksensa päättymispäivän kiinteistöverotuspäätöksestä tai OmaVerosta. Mikäli kiinteistöverotuksen päättymispäivä on vielä edessäpäin muutokset voi ilmoittaa OmaVerossa. Jos sen sijaan kiinteistöverotuksen päättymispäivä on jo mennyt, oikea menettelytapa on hakea muutosta verotukseen oikaisuvaatimuksella.

Kiinteistöverotuksen merkitys tulee kasvamaan

Kiinteistöverotuksen pohjana olevien kiinteistötietojen oikeellisuuden tärkeyttä korostaa osaltaan se, että koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittänyt ns. Vesa Vihriälän ryhmä esittää 8.5.2020 julkaistussa raportissaan veropolitiikan osalta yhtenä toimena nimenomaan kiinteistöverotuksen osuuden kasvattamista.

Minna Markkula
Varatuomari, OTK
minna.markkula@tutke.fi