Suomalainen ilmoittajansuojalainsäädäntö myöhästyy

Minna Markkula

Suomalainen ilmoittajansuojalainsäädäntö myöhästyy

EU antoi jo vuonna 2019 direktiivin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta eli ns. whistleblower-direktiivin. Direktiivin mukaan kunkin jäsenvaltion tulisi saattaa vastaava kansallinen lainsäädäntö voimaan viimeistään 17.12.2021 päättyvään määräaikaan mennessä.

Koska lain valmistelu mm. runsaan lausuntopalautteen vuoksi on viivästynyt, kansallinen laki ei tule Suomessa voimaan määräaikaan mennessä. Oikeusministeriössä valmisteilla oleva hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaista pyritään tämänhetkisen arvion mukaan antamaan eduskunnalle ensi vuonna viikolla 8, minkä jälkeen eduskuntakäsittely vie vielä oman aikansa. Lain voimaantuloajankohdasta ei ole annettu mitään aikatauluarviota.

Ilmoittajansuojaa ei ole ennen lain voimaantuloa

Whistleblower-direktiivin tavoitteena on tarjota suojaa henkilölle, joka ilmoittaa työssään havaitsemastaan tai epäilemästään direktiivissä tarkoitetun lainsäädännön rikkomisesta. Valmistelussa olevalla lailla kielletään ilmoittajaan kohdistuvat vastatoimet.

Toimeenpanon kannalta tärkeää on huomioida, että väärinkäytöksen ilmoittajalle ei voida antaa ilmoittajansuojelulain mukaista oikeussuojaa ennen kuin kansallinen laki on tullut siirtymäsäännöksineen voimaan.

Tästä syystä myöskään tulevan ilmoittajansuojelulain mukaisia ilmoituskanavia ei ole tarkoituksenmukaista perustaa ennen kuin laki tulee voimaan. 

Lausuntokierroksella olleen esityksen mukaan Suomeen on tarkoitus luoda järjestelmä, jossa pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla (valtio ja kunnat) on velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava. Vähintään 50 työntekijän, mutta alle 250 työntekijän yksityisen sektorin organisaatioille olisi kuitenkin tämänhetkisen tiedon valossa tulossa kahden vuoden siirtymäaika.