Valtion tulo- ja menoarvio 2016

Postitettu 15.12.2015

Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 2016 laadittiin syyskuussa epävarmuuden vallitessa edelleen markkinoilla. Luvassa on jatkoa vyön kiristämiselle, mutta samalla myös elvyttäviä toimenpiteitä.

Eduskunnan hyväksyessä lakiehdotuksen, luvassa on 0,8 miljardin euron säästöt kohdistuen laaja-alaisesti niin kehitysyhteistyöhön kuin elinkeinoelämän tukiin. Elvytystoimet kohdistuisivat erityisesti pieni- ja keskituloisiin veron kevennysten sekä perus- ja työtulovähennysten muutoksilla. Hallitusohjelmassa esitettiin aiemmin, että kenenkään verotus ei kiristy, mutta näyttää siltä, että noin 90 000 euroa tienaavilla verotus tulee hieman kiristymään.

Luonnollista henkilöä koskevia muutoksia

Verokevennykset toteutetaan suunnitelman mukaan korottamalla valtion tuloveroasteikon portaiden rajatuloja ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Samalla kuitenkin ylimmän tuloluokan alarajaa lasketaan 90 000 eurosta 72 300 euroon. 72 300- 90 000 euroa tienaavilla kokonaismuutos on kuitenkin verotusta keventävä. Kunnallisveroprosentista johtuen kokonaisansiotulovero saattaa tosin vielä muuttua. Pääomatuloverotusta tullaan kiristämään veronalaisten pääomatulojen ylittäessä 30 000 euroa. Nykyisin ylimenevältä osuudelta peritään veroa 33 % ja jatkossa korotettu pääomatulovero on 34 %.

Omaisuuden luovutustappiot säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta. Nykyään luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain luovutusvoitoista. Näin ollen esimerkiksi kiinteistövuokraustoimintaa harjoittava henkilö voisi vähentää osakemarkkinoiden tappiot vuokratulosta joko verovuonna tai sitä seuraavana viitenä vuotena. Ansiotuloverotuksessa vähennetään jatkossa lahjoitukset tieteen ja taiteen tukemiseksi 500 000 euroon saakka.

Tulon verottamisesta ollaan siirtymässä kulutuksen verottamiseen, mikä näkyy mm. savukkeiden sekä energian hiilidioksidiveroa korottamalla. Lisäksi asuntolainan korkovähennysmahdollisuutta vähennetään asteittain siten, et-tä vähennyskelpoista on vuonna 2018 enää 35 % koroista.

Katuminen ei sitten kannattanutkaan

Hallituksen suunnitelmissa oli myös säätää laki tehokkaasta katumisesta vuodelle 2016, mutta hallitus ilmeisesti katui omaa ehdotustaan ja lakiehdotus vedettiin pois eduskunnasta. Laissa verovelvollinen olisi välttänyt veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta ilmoittaessaan aikaisemmin puuttuneita tuloja tai varoja. Laki ei olisi siis vapauttanut koroista ja veronkorotuksista, vaan verovelvollinen olisi välttynyt sakko tai vankeusrangaistukselta. Ruotsissa voimassa oleva laki on tuonut 5 vuoden aikana verotuloja noin 200 miljoonaa euroa, jolle olisi löytynyt varmaan Suomestakin käyttökohteita.

Yritystä koskevat muutokset

Yritysten verotukseen ei ole luvassa merkittäviä muutoksia. Välillisesti yrityksiin tulevat mahdollisesti vaikuttamaan kiinteistöveron enimmäis- ja vähimmäismäärän korotukset, jotka tulevat näkymään joko kiinteistöveron tai vuokratason nousuna. Lisäksi energian hiilidioksidiverotuksen korotukset tulevat nostamaan yritysten energiakustannuksia.

Henkilöyrittäjille piti hallitusohjelman mukaan tulla 5 %:n yrittäjävähennys verotettavasta tulosta, jolla olisi kompensoitu osakeyhtiöissä aiemmin tapahtunutta yhteisöverokannan laskua. Talousarvioesitys vuodelle 2016 ei kuitenkaan sisällä ehdotusta, joten aivan välittömästi ei ole odotettavissa muutoksia. Muita hallitusohjelmassa olleita muutoksia, joita ei olla välittömästi toteuttamassa ovat mm. tulolähteen tappioiden käyttäminen muiden tulolähteiden tulosta sekä investointivarauksen käyttö yhteisöverotuksessa.