Onko maksamasi suoritus palkkaa vai työkorvausta?

Postitettu 06.06.2016

Yhteiskunta on kehittynyt ja työntekomuodot ovat monipuolistuneet. Nykyään yhä useammin aikaisemmin yleisesti palkkatyönä tehtyä työtä saatetaan ja voidaan tehdä yrittäjänä.

Verotuksessa työkorvauksen ja palkan välinen rajanveto on tärkeä, koska osapuolten velvollisuudet riippuvat siitä, maksetaanko palkkaa vai työkorvausta. Palkan ja työkorvauksen rajanvedossa tosiasiat voivat tukea yhtä lailla yrittäjän kuin työntekijän roolia. Ero näiden roolien välillä on usein hyvin pieni. Asian arvioinnissa huomioon otettavien tosiasioiden merkitys on edelleen muuttunut yrittäjyyttä tukevaan suuntaan. Palkan ensisijaisuuden korostamisesta työkorvaukseen verrattuna on luovuttu. Osapuolten välisen sopimuksen tyyppi, sisältö ja tosiasiallinen toiminta ovat lähtökohtana, kun ratkaistaan, onko osapuolten välille syntynyt työsuhde vai toimeksiantosuhde. Esimerkiksi aloittavalla yrityksellä ei enää tarvitse olla kuin yksi toimeksiantaja, jos hän on muutoin järjestänyt toimintansa asianmukaisesti yritystoiminnan harjoittamiseksi.

Verottajan päivitetty ohje painottaa kokonaiskuvan merkitystä ratkaistaessa sitä onko tulo palkkaa vai työkorvausta. Korkein hallinto-oikeus on myös antanut tuoreen tätä rajanvetoa koskevan mielenkiintoisen ratkaisun.

Tapauksessa A oli hoitanut B Oy:n talouspäällikön tehtäviä. A sittemmin irtisanottiin ja B Oy:n emoyhtiö määräsi tehtävän ulkoistettavaksi. B Oy kilpailutti palvelun ja hyväksyi A Ky:n, jonka ainoa työntekijä ja vastuunalainen yhtiömies A oli, tekemän tarjouksen. A Ky ryhtyi hoitamaan B Oy:n palkanlaskennan ja kirjanpidon tekniset suoritteet sekä viranomaisilmoitukset ja yhtiön tulosraportit. Tehdystä työstä maksettu työkorvaus katsottiin alemmissa oikeusasteissa palkaksi, josta olisi pitänyt toimittaa ennakonpidätys ja kaikki työnantajan sosiaaliturvamaksut. KHO kumminkin katsoi, että B Oy:n A Ky:lle maksamia korvauksia ei ollut pidettävä ennakkoperintälaissa tarkoitettuna A:lle maksettuna palkkana. Tapauksen olosuhteet eivät osoittaneet A:n työsuhteen keinotekoista muuttamista toimeksiantosuhteeksi. Aiemmalla työsuhteella ei siten ollut merkitystä asiassa.

Jälkikäteinen arviointi

Verohallinto valvoo mm. verotarkastusten yhteydessä onko suorituksen maksaja käsitellyt suoritusta oikein ennakkoperinnässä. Tarkoituksena on, että työn teettäjä pystyy maksuhetkellä arvioimaan, onko maksettava suoritus palkkaa vai työkorvausta. Suorituksen maksaja on vastuussa siitä, että ennakonpidätys on toimitettu oikein. Verohallinnon on lähtökohtaisesti maksuunpantava suorituksen maksajalle pidättämättä jätetty määrä (EPL 38 §).

Tulkinta on siirtynyt yrittäjäystävälliseen suuntaan sillä verohallinnon uudessa ohjeessa todetaan, että jos työn suorittanutta yritystä on verotettu elinkeinonharjoittajana ja yritys on maksanut kaikki veronsa, niin toimittamaton ennakonpidätys voidaan yksittäistapauksissa jättää maksuun panematta. Tämä edellyttää, että maksaja on toiminut vilpittömässä mielessä.

Jos on epäselvyyttä siitä, onko kyse palkkatyöstä vai yrittäjänä toimimisesta, asia kannattaa selvittää etukäteen. Yksittäisessä tapauksessa suorituksen maksaja tai saaja voi pyytää Verohallinnolta maksullista ennakkoratkaisua tai pyytää tulkinta-apua taloushallinnon ammattilaisilta, palkanlaskijalta tai kirjanpitäjältä.

Muodolliset ja tosiasialliset tunnusmerkit

Rajaveto työ- ja toimeksiantosuhteen välillä ratkaistaan muodollisten ja tosiasiallisten tunnusmerkkien perusteella kokonaisharkinnalla. Muodolliset tunnusmerkit liittyvät erilaisiin yritystoiminnan aloittamiseen ja yrittäjänä toimimiseen liittyvien velvoitteiden täyttämiseen.
Tosiasialliset tunnusmerkit liittyvät maksajan ja saajan väliseen sopimussuhteeseen.

Muodollisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa:

  • toiminimellä tai yhtiömuodossa toimiminen
  • pakollisten sosiaalivakuutusten ottaminen
  • ennakkoperintärekisteriin kuuluminen
  • muihin rekistereihin kuuluminen
  • lakisääteisten ilmoitusten tekeminen
  • toimilupa

Tosiasiallisia olosuhteita osoittavia tunnusmerkkejä ovat muun muassa:

  • työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen sisältö
  • työn suorittamisen henkilökohtaisuus tai itsenäisyys
  • työskentely toisen tai omaan lukuun
  • työn johto- ja valvontaoikeus
  • työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit
  • työskentelyn ajankohta
  • työskentelypaikka
  • vastikkeen määräytyminen
  • työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen
  • vastuut, takuut ja vakuutukset
  • irtisanomisen ehdot
  • toimeksiantojen rajoittaminen, kilpailukielto ja salassapito