Vuosilomalakiin kaksi oleellista muutosta

Postitettu 06.06.2016

Ensimmäinen muutos on enintään kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastamiseen.

Lainmuutoksen myötä työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaansa sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.
Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta nel-jän viikon vuosilomaan. Käytännössä täysi kuuden päivän omavastuu koskee siis vain työntekijöitä, jotka ovat ansainneet lomanmääräytymisvuonna viisi viikkoa vuosilomaa. Yli 24 päivää, mutta alle 30 päivää vuosilomaa ansainneilla omavastuupäiviä voi olla vain 24 päivää ylittävien päivien määrä.

Omavastuu voi kulua yhtäjaksoisena työkyvyttömyytenä tai koostua yksittäisistä päivistä. Omavastuupäi-
viä tarkastellaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitun lomaoikeuden osalta erikseen, ja muutos koskee myös ennen 1.4.2016 ansaittuja lomia. Vuosilomalain muuttunutta säännöstä noudatetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa työnantaja päättää loman siirrosta 1.4.2016 tai sen jälkeen.
Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Toinen muutos koskee äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvää vuosilomaa

Aiemmin vuosilomaa on kertynyt näiltä vapailta koko niiden ajalta, mutta nyt loman kertyminen on rajattu enintään puoleen vuoteen. Jatkossa yhtä synnytystä tai adoptiota kohden työssäolon veroista aikaa vuosilomaa ansaittaessa on enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivää ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivää.

Käytännössä äidille kertyy vuosilomaa 105 arkipäivän pituisen äitiysvapaan ajalta ja sen jälkeen 51 vanhempainvapaapäivältä. Isälle vastaavasti enintään 54 arkipäivän pituisen isyysvapaan ajalta ja 102 vanhempainvapaapäivältä. Työntekijät, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin sääntöä, lasketaan työssäolon veroinen aika 182 kalenteripäivältä.

Uuden lain määräyksiä sovelletaan silloin, kun ensimmäinen saman lapsen perusteella pidettävä äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaapäivä on lain voimaantulon jälkeen. Jos ensimmäinen tällainen päivä oli ennen lain voimaantuloa, mennään vanhojen säännösten mukaan siltäkin osin kuin vapaa ajoittuu lain voimaan tulon jälkeiseen aikaan.

Samalla muutettiin myös sairausvakuutuslakia, jonka mukaan työnantajalla on jatkossa oikeus saada korvausta työntekijän erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneistä vuosilomakustannuksista vain siltä osin, kuin vuosiloman kertyminen on perustunut vuosilomalakiin. Tällä siis rajataan vuosilomakustannusten korvaukset enintään 156 arkipäivän tai 182 kalenteripäivän ajanjaksoon.