Kansallinen tulorekisteri käyttöön vuoden 2019 alussa

Postitettu 28.08.2018

Kansallisen tulorekisterin tarkoituksena on ylläpitää reaaliaikaisia palkansaajakohtaisia tietoja sekä vähentää palkanmaksajien raportointia eri tiedonsaajille. Rekisteri korvaa nykyiset vuosi- ja kuukausi-ilmoitukset työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle sekä työtapaturmavakuuttamisen vuosi-ilmoitukset.

Rekisteriin ilmoitetaan

palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Lisäksi verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava rekisteriin.

Tietojen käyttäjiä ovat vuodesta 2019 alkaen Verohallinto, Kela, Työttömyysvakuutusrahasto, työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus. Vuoden 2020 alussa mukaan tulevat muun muassa työttömyyskassat ja Tilastokeskus.

Työnantajien sekä muun muassa matkakorvauksia maksavien yhdistysten tulee ilmoittaa tiedot maksuista viimeistään maksupäivää seuraavana viidentenä päivänä. Mikäli raportointipäivä osuus viikonloppuun tai pyhäpäivään, raportointi saadaan tehdä seuraavana arkipäivänä.

Koska raportointivelvollisuus koskee myös matkakorvausten maksuja ja ilmoitus on tehtävä jokaisesta maksusta erikseen, on suositeltavaa yhdistää maksupäiviä siten, että ilmoittaminen voitaisiin tehdä mahdollisimman helposti. Mikäli työntekijälle korvataan hänen maksamiaan kuluja, kuten parkki- tai hotellikuluja, näitä voi jatkossa edelleenkin maksaa vapaasti, koska ilmoittamisvelvollisuus ei koske kuittia vastaan maksettuja korvauksia.

Tulorekisteriin ei raportoida kaikkia tuloja

Osakeyhtiön yrittäjien palkat raportoidaan rekisteriin, mutta esimerkiksi henkilöyhtiön tai elinkeinoharjoittajan yksityisnostoja ei ilmoiteta rekisteriin.

Yritystuloa ei raportoida tulorekisteriin, ellei palveluntarjoaja ole ennakkoperintärekisteriin kuulumaton työn suorittaja, jolloin työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys. Tällöin maksetusta korvauksesta on tehtävä ilmoitus riippumatta siitä, onko saajana luonnollinen henkilö tai osakeyhtiö.

Tulorekisteriin ei myöskään ilmoiteta nostettuja osakaslainoja eikä niiden takaisinmaksuja, puun ostajan vuosi-ilmoituksia, arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksia, stipendejä ja apurahoja, osinkoja tai korkoja pois lukien työnantajan maksamia palkkasaatavan korkoja ja takausprovisioita. Pääomatulot on siis pääasiassa rajattu rekisterin ulkopuolelle.

Ilmoitusvelvollisuuden täyttämisen rajanveto tilitoimiston sekä asiakkaan välillä korostuu. Ongelmia saattaa ilmetä esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys maksaa palkkaennakoita ja jotka raportoidaan palkanlaskentaan vasta seuraavan palkanlaskennan yhteydessä. Näissä tapauksissa onkin erittäin tärkeää, että palvelukuvauksessa tilitoimiston ja asiakkaan välillä on selvästi sovittu ilmoittamisen vastuista.

Asiakkaistamme osa on aloittanut

palkanlaskennan yhtenäistämistoimet tulorekisteriä silmällä pitäen. Onkin suositeltavaa, että asiakkaamme tarkastelevat omia käytäntöjään sen selvittämiseksi, vaatiiko ilmoitusvelvollisuuden helpotettu täytäntöönpano muutoksia yrityksen palkanmaksukäytännöissä.

Turun Tilikeskus tekee yhteistyötä

ohjelmistotalojen kanssa sen varmistamiseksi, että ilmoitusten tekeminen ei aiheuta yrityksille kohtuuttomia kustannuksia tai ylimääräistä työtä. Tiedotamme asiakkaitamme eri vaihtoehdoista syksyllä, jonka jälkeen voimme yhdessä sopia parhaiten sopivan mallin käytöstä.

KHT Vesa Halme ja PHT Mari Kujanpää