Lakimuutokset höyläävät työllistämisen kynnystä

Postitettu 09.12.2016

Eduskunta hyväksyi marraskuun viimeisenä päivänä kolme lakimuutosta: Koeaika pitenee neljästä kuuteen kuukauteen, pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä ja työnantajan takaisinottovelvollisuus lyhenee yhdeksästä neljään kuukauteen. Lakimuutokset tulevat voimaan tammikuun alusta 2017.

Nykylaki mahdollistaa yksityisellä sektorilla neljän kuukauden koeajan. Erikoista sinänsä, että julkisen sektorin viroissa on jo nyt pääosin kuuden kuukauden koeaika. Useimmissa ammateissa, joihin harjaannutaan vasta vuosien kuluessa, on kuudenkin kuukauden jakso lyhyt, jotta hahmotettaisiin työntekijän halu ja kyky päästä sisälle uuteen työhönsä.

Jokainen uuden työsuhteen solmiminen on yrityksen investointi tulevaisuuteen. Miksi työnantaja käyttäisi investointieuronsa turhiin koeaikapäättämisiin? Toisaalta on myös työantajan kannalta harmillista, kun hyväksi havaittu työntekijä ilmoittaakin lähdöstään juuri ennen koeajan päättymistä.

Edellisen 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti ilman työtä olleen, siis lain määritelmän mukaan pitkäaikaistyöttömän, on aina vaikeampi päästä kiinni työnsyrjään kuin työssä olevan. Jotta työelämän väliinputoajia olisi tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, tervehdin ilolla mahdollisuutta määräaikaiseen työsuhteeseen.

Takaisinottovelvollisuus liittyy tilanteeseen, jossa yritys on irtisanonut työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Mikäli työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt, on työtä tarjottava irtisanotulle työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälle. Tämä ”karenssiaika” on siis lyhenemässä yhdeksästä neljään kuukauteen.

On ymmärrettävää, että työmarkkinaosapuolilla on toisistaan poikkeava käsitys kyseisten lainmuutosten vaikutuksista. Turhaa keskustelua sinänsä, kun kansan valitsema eduskunta on lait jo säätänyt. Tärkeintä on, että kaikilla kyseisillä lakimuutoksilla pyritään madaltamaan työllistämisen kynnystä ja luomaan uusia työmahdollisuuksia.

Vastuullinen työnantaja ei myöskään toimi työntekijän vahingoksi. Jos toimisi, niin yritys sahaisi omaa oksaansa ja vauhdilla. Hyvä kello kantaa kauas, mutta niin tekee huonokin.

Tapio Peltomäki
Tilikeskus-Yhtiöiden omistaja-yrittäjä