Aivoliitto tukee tuhansia kuntoutujia 40 vuoden kokemuksella

Postitettu 06.06.2016

Kuntoutettava kovalevy

Koska tahansa, kenelle tahansa ja aina yllättäen: Aivoverenkiertohäiriö (AVH) osuu päivittäin 68 suomalaisen kohdalle. Korvaamaton kovalevy on kuitenkin kuntoutettava yksikkö. Aivoliitto on aivojen asialla moniammatillisen kuntoutuksen keinoin.

- Vuosittain Suomessa tehdään aivoverenkiertohäiriöön liittyvä diagnoosi 25 000 ihmisellä. Noin puolelle jää pysyvä haitta, mutta toisaalta neljännes palaa normaalisti työelämään, alustaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Avainasia on akuutti ja moniammatillinen kuntoutus. Aivoliitto on jo 40 vuotta tarjonnut tukea aivoverenkiertohäiriöistä kuntotuville suomalaisille.

- Osaavat ihmiset useilta eri aloilta ja kuntoutuksen aloittaminen heti ovat ratkaisevassa roolissa. Kuntoutustiimissä on oltava neurologi, sairaanhoitaja, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä, Viljanen kertoo.

Kansantalouden kannalta kannattavaa

Yksilön kannalta asia on luonnollisesti vaikein ja herkin, mutta sote-uudistuksen tiimellyksessä ja yhteiskunnan ylätasolta tasolta katsottuna myös euromääräisesti merkittävä.

- Aivoverenkiertohäiriöt kattavat noin seitsemän prosenttia terveydenhuollon menoista. Vuositasolla puhutaan yli miljardin euron kustannuksista.

- Moniammatillinen kuntoutus kan-nattaa sekä rahallisesti että tuloksellisesti. Suuri ongelma on se, että moniammatilliseen toimintaympäristöön pääsee vain noin 15 prosenttia niistä ihmisistä, jotka sitä tarvitsisivat. Kuntoutusta tarvitsisi joka toinen. AVH-kuntoutus pitäisi olla jokaisen kansalaisen saatavilla iästä ja asuinpaikasta riippumatta, Viljanen selvittää.

Oikea apu oikeaan aikaan

Aivoliiton rahoituksesta yli puolet tulee Raha-automaatti yhdistykseltä. Rahoitus on mahdollistanut neuvonnan ja ohjauksen sekä oikeiden osaajien ja soveltuvien tilojen tarjoamisen tuhansille.

- Vuositasolla AVH-kuntoutujan kustannukset ovat julkisella puolella laitoshoidossa noin 50 000 euroa, mutta oikea-aikainen akuuttihoito maksaa vain n. 20 000 tuhatta. Tämän osoitti juuri valmistunut tutkimuksemme. Oikeat osaajat apua tarvitsevalle oikeaan aikaan on asian ydin, Viljanen tiivistää.

Aivoliitto on suuri ja perinteinen yhdistys, jonka pääpaikkana on pysynyt Turku.

- Jäsenyhdistyksiä on lähes 50 ja alueellisia kerhoja yli sata. Täältä Turusta tuemme toimintaa ja viemme viestiä alueille, Viljanen hymyilee.

- Taloushallinnossa olemme yhdistyksenä olleet edelläkävijöitä ja ulkoistaneet Tilikeskus-Yhtiöille tietyt toiminnot. Asiakassuhde on pitkä, ja perustuu osaamiseen sekä luottamukseen. Kirjanpitopäällikkö Sari Komulainen ja palkanlaskija Tiina Vähäsalo tietävät RAY raportoinnit sekä muut Aivoliiton taloushallintoon liittyvät asiat erittäin hyvin ja tuntuu, että hoitavat kuin omaansa, kertoo hallintopäällikkö Kirsi Haanperä.

FAKTAA

  • AHV eli aivoverenkiertohäiriö
  • 14 600 suomalaista saa vuosittain ensimmäisen aivoinfarktin
  • Joka neljäs AVH-potilas toipuu oireettomaksi
  • AVH kolmanneksi kallein kansantauti
  • Sairastuneista joka neljäs työikäinen

facebook.com/tahdonvoimaa5000km

Esa ja Kami

Esa Karjalainen on tahdonvoiman polkeva lähettiläs. Kaksi aivoinfarktia 26-vuotiaana kokenut oululainen on takaisin satulassa. Kaverinsa Kamin kanssa on meneillään neljän kuukauden pyöräretki Skandinaviassa.

Toukokuun loppupuolella Esa ja Kami pysähtyivät hetkeksi Turkuun. Aivoliiton tilat Turun Hirvensalossa olivat luonteva etappi: Esa Karjalainen ja Aivoliitto käynnistivät yhdessä tahdonvoimaa 5000 kilometriä -hyväntekeväisyyskampanjan keväällä.

Matka on vasta alussa, sillä parivaljakko on matkalla Pohjoismaiden halki. Uskomaton tarina sinänsä, sillä muutama vuosi sitten Kamin isäntä heräsi sairaalasängystä puhekyvyttömänä. Esa sai kaksi aivoinfarktia vuonna 2011, 26-vuotiaana.

Esa on opetellut uudestaan kävelemään ja puhumaan. Tahdonvoima ja useiden ammattilaisten tuki ovat mahdollistaneet nuoren miehen ainutlaatuisen pyöräretken.

”Kun polkee puolitoista viikkoa kohti Utsjokea vastatuulessa ja vihmovassa sateessa, alkaa jossain vaiheessa tuntea olevansa elossa.”
(Lähde: AVH Aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti 1/2016)

Teksti: Mikko Grönman, Valokuvat: Esko Keski-Oja